Tunnematka

Tunnematka

Tunnematka on hypnoosin avulla tehtävä mielikuvamatka, jonka aikana terapeutti ohjaa asiakasta käymään läpi tunteita ja niihin liittyviä kehollisia tuntemuksia ja muistoja. Sessio alkaa keskustelulla, jossa kartoitetaan asiakkaan tilannetta, ongelmia ja tavoitteita.

Matkalle voidaan lähteä esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

  1. Terapeutti johdattaa asiakkaan lyhyen hengitysharjoituksen tai muun keskittymisharjoituksen kautta istuen tai maaten silmät kiinni kohtaamaan päällimmäisenä olevan tunnetilan ja siihen liittyvät asiat. Tämän jälkeen tunteita käsitellään kerros kerrokselta niin kauan kuin niitä ”löytyy”. Lopuksi asiakas kokee yleensä helpottuneisuutta ja rentoutta.

  1. Asiakkaalle tulee keskustelun aikana tunnereaktio, positiivinen tai negatiivinen, tai jokin sana tai asia koskettaa häntä jotenkin (terapeutti huomaa tämän hänen kehonkielestään ja/tai ilmeistään). Terapeutti voi ehdottaa asiakkaalle silmien sulkemista ja keskittymistä tähän tunteeseen tai asiaan. Terapeutti voi esimerkiksi toistaa yksittäistä sanaa eri tavoin äännettynä, jolloin asiakas saa ”maistella” sanan herättämiä tunteita. Myös asiakas voi toistaa samaa tai muuta sanaa ja tutkia sen tuottamia reaktioita. Näin negatiivinen sana menettää aikaisemman painoarvonsa, kun taas positiivisen sanan merkitystä voidaan vahvistaa.

  1. Asiakkaan vahvuus tai muu ominaisuus voi olla matkan lähtökohta, jolloin terapeutti pyytää häntä keskittymään ajattelemaan vaikkapa kyseistä asiaa ja olemaan avoin vastaanottamaan mitä tahansa tuntemuksia tai ajatuksia se tuo hänen mieleensä. Tavoitteena on mm. auttaa asiakasta siirtämään vahvuutensa käyttöönsä muissakin tilanteissa tai löytämään muulle ominaisuudelle uusia näkökulmia. Näkökulman vaihtamisen taito on yksi merkittävä asia, koska käyttämämme sanat luovat tunteet ja näkökulmat. Muuttamalla sanaa tai sen tunnearvoa, myös tunteet muuttuvat ja sen mukana muuttuu toimintakin. Asiakas kertoi puhuneensa omalle asiakkaalleen, että hänellä on ”enkunongelma” eli hän ei opi englantia. Kehotin häntä ilmaisemaan asian toisella tavalla, esim. kertomalla, että hän haluaisi oppia englantia paremmin.

  1. Tunnematkalle voidaan lähteä myös konsultoimaan asiakkaan alitajuntaa sellaisessa tilanteessa, jossa asiakkaalla on ristiriitaisia tunteita siitä, miten hänen kannattaisi ratkaista jokin asia.

Matkalle voidaan lähteä milloin tahansa, kun asiakkaalle herää jokin tunne, positiivinen tai negatiivinen, tai jokin ratkaisematon kysymys. Tunnematka soveltuu ahdistuksen, paniikkihäiriön, fobioiden, jännityksen ja muiden vaikeasti hallittavien tunteiden hoitoon, myös tietynlaisten traumojen hoitoon. Menetelmää voi käyttää myös minkä tahansa muun tunnepitoisen asian käsittelyyn, johon ei riitä tavallinen keskusteluterapia. Loppujen lopuksi: Onko edes olemassa sellaisia terapiaan tulon syitä, joihin ei liittyisi tunteita?

Asiakas on yleensä tietoinen vain esimerkiksi ahdistuksesta tai muusta pahasta olosta sekä siitä, miltä ne tuntuvat kehossa. Mutta näiden tunteiden takaa löytyy koko joukko muita tunteita, jotka ovat nivoutuneina suureen lukkiutuneeseen tunnevyyhtiin. Terapeutti ohjaa asiakkaan tunteiden läpi, kunnes kaikki sillä hetkellä pintaan tuleva materiaali on käsitelty. Tämän aikana ja tämän jälkeen tehdään harjoituksia, joilla vapaudutaan tunteista ja tunnelukoista. Tunnekerrosten läpikäynnin jälkeen asiakas yleensä löytää voimauttavan, hyvän tunteen ja tärkeän oivalluksen itsestään.

Asiakas voi löytää tunteittensa alkuperäisiä syntytilanteita, jolloin ne ovat lukkiutuneet tunnelukoiksi. Tunteet tallentuvat kehon muistiin ja alitajuntaan, vaikka tietoinen mieli ei niiden aiheuttajia muistaisikaan. Tunnelukot aiheuttavat ahdistusta ja jopa hallitsemattomia fyysisiä oireita, joita ei pystytä poistamaan lääkkeillä.

Kohtaamalla tunnelukot ja tunteet, niitä päästään työstämään turvallisesti koulutetun terapeutin kanssa. Asiakas voi löytää vastauksia tunteilleen ja siten oivaltaa elämäänsä ja toimintaansa rajoittaneita ja estäneitä lukkiutuneita malleja, joita hän on toteuttanut sekä tietämättään että tietoisesti. Näin hän voi vapautua ja eheytyminen voi alkaa.

Sessio kestää useilla asiakkailla jopa kaksi tai kolme tuntia, mutta sen voi keskeyttää missä vaiheessa tahansa, jos asiakas haluaa. Vaikka tunnematka on hyvin voimauttava kokemus, se voi olla myös hyvin rankka niin psyykkisesti kuin fyysisestikin, joten on tärkeää selvittää asiakkaan kanssa, sopiiko tämä menetelmä hänelle juuri siinä elämäntilanteessa.

Sessio päättyy miellyttävään voimauttavaan rentoutukseen, jonka asiakas saa itselleen äänitteenä.

Esimerkki tunteiden kerroksellisuudesta

Asiakas kertoo olevansa ahdistunut ja suuttunut siitä, että hänellä on sairaus, joka vaivaa häntä 24-7. Suuttumus aiheuttaa esimerkiksi hiusten repimistä ja kynsien pureskelua ja hampaiden kiristelyä. Seuraava tunne, jonka hän kohtaa tunnematkalla voi olla katkeruus siitä, että hänellä on tämä ongelma.

Katkeruus puolestaan aiheuttaa huonommuudentunnetta ja kateutta terveitä ihmisiä kohtaan, sekä eristäytymistä muiden joukosta. Se johtaa yksinäisyyteen, mikä puolestaan johtaa epätoivoon ja ajatuksiin ”kukaan ei pidä minusta”, ”en löydä koskaan kumppania”.

Seuraavaksi asiakas voi kohdata väsymyksen siitä, että hän on tehnyt kaikkensa tilanteensa parantamiseksi. Tuloksettomuus kovasta työstä huolimatta herättää pettymyksen, mikä puolestaan johtaa syyllisyyteen siitä, että hän ei ole täyttänyt vanhempiensa odotuksia ja on tuottanut sairaudellaan ja sen seurauksilla surua vanhemmille. Tämä johtaa seuraavaan tunteeseen, joka on suru, joka puolestaan tuottaa ahdistusta….

Kaikkien tunteiden läpikäymisen jälkeen asiakas löytää positiivisen tunteen, jota vahvistetaan niin fyysisesti kuin psyykkisestikin ennen session loppuun saattamista.

Asiakkaan palaute session jälkeen (asiakkaan luvalla)

”Tunnematka oli järisyttävä kokemus henkisesti ja fyysisesti. En ole koskaan aikaisemmin kokenut niin hurjaa: aukipurkamista, tunteiden ulos saamista ja eheyttävää paikkaamista. Sain ulos minulle niin tulehtuneita tunteita hylkäämisestä, arvottomuudesta, syyllisyydestä ja häpeästä ja tilalle sain hyväksyntää ja rakkaudellista arvostusta ja empatiaa antibiootiksi. Ennen kokematonta ja järisyttävää.

Koen saaneeni jonkinlaista synninpäästöä ja parantavaa myötätuntoa jatkuvan itkuisuuden tilalle. Tunnematkasta minulle tuli fyysisiäkin oireita kaikesta siitä tunteiden ulossaamisesta: silmien turvotusta kahdeksi päiväksi, kyynelnesteen pakkautumista vasemman sarveiskalvon alle (laski illalla), kipeät lihakset ja pää kipeä viikonlopuksi sekä erityisen kipeät leukaperät. Leuat ovat vieläkin ajoittain hieman kipeät, en tiedä vielä liittyykö se jotenkin tilanteisiin, mutta vasta tunnematkan jälkeen olen niihin kiinnittänyt huomiota. Erikoisinta on, että peilissä huomasin näyttäväni jotenkin erilaiselta...siihen olen tottunut jo. Oloni on kokonaisvaltaisesti helpottuneempi ja rennompi. Myös kiitollinen!

Olen tässä huomannut tarkkailevani itseäni aktiivisesti tunnematkan jälkeen; omia tunteita, käytöstä ja suhtautumista. Ennen niin tuttu ja turvallinen luontainen tapani alistua ja myötäillä kaikkia ja kaikkea on alkanut särähtämään korvaan inhottavasti, ja olen pyrkinyt tietoisesti oikaisemaan käytöstäni..”

Noin viikkoa myöhemmin

”Tuntuu kuin minussa olisi enemmän tilaa, tai ehkä kevätsiivous olisi oikea sana tälle tunteelle. Ihan vielä ei ole täysin "normaali" olo, en tiedä tuleeko sitä lainkaan, mutta hyvä on olla. Ihan kuin olisi uudelleen järjestynyt. Minun maailmani todellakin taitaa pyöriä nyt 10 senttiä eri asennossa!

Minulla on ollut hirmuisen hyvä ja selkeä tunne-elämäjakso. Olen myös alkanut huomata sosiaalisessa piirissäni ihmisiä ja tapahtumia, joiden tunnistan syöneen energiaani. Hienovaraisesti olen alkanut luopumaan ja välttelemään kyseisten tilanteiden syntymistä ja altistanut itseni entistä enemmän hyvien asioiden voimauttavaksi. Käytännössä tämä on vaikuttanut siihen, että minulla on helpompi ja mukavampi olla. Mieliala on pysynyt entistä paremmin aitona myös muiden seurassa.

Ne asiat, mitä silloin sain purkaa sydämestä pois, tuntuvat nykyään paljon neutraalimmilta kuin ennen. Kun ajattelen tai puhun niistä, ne tuntuvat etäisiltä, minun elämän piirissä tapahtuneilta asioilta. Eivät minun takiani tai minulle tehdyiltä asioilta. Niistä puuttuu entinen tunnepuristus ja hillintä. Helpottavaa. Ihmeellistä.

Luulen, että tämä kaikki on varmasti jollain ihanalla hopealangalla yhteydessä siihen voimauttavaan, kerrassaan ihmeelliseen ja rankkaan terapiahetkeen, minkä läpi sinä opastit minut.

Minusta on ihana kertoa Sinulle, kuinka voimakkaasti vanhasta luopuminen ja uuden vastaanottaminen on vaikuttanut elämääni. Kiitos Sinulle, että opastit tunnematkaani ja näiden kiemuraisten ajatusten ja käytösmallien läpi näkemistä. Huomaan yrittäväni löytää tilaisuuksia käyttää uusia supervoimiani!”